Koillisesta lounaaseen kulkeva harjanneselΣnne kulkee melkein keskeltΣ maan halki. Se kipuaa Inyangani-vuorilla 2956 m korkeuteen ja kallistuu luoteessa Matabele┤n maaksi, jossa on Zambezi┤n virta. Se on Afrikan 4. suurin joki, 2660 km pituinen ja muodostaa pohjoisen rajan Sambiaan ja Mosambikiin. Virran juoksulla on my÷s Kariba┤n jΣrvi, joka on patoamajΣrvi. Kaakossa maa laskeutuu Limpopo┤n ja Sabi┤n jokia kohti.
Maa muodostettiin siirtomaaksi v. 1890 afrikkalaisten vastustuksesta huolimatta. SitΣ hallitsi BrittilΣisten EtelΣ-Afrikan kauppakomppania vuoteen 1923 asti. HedelmΣllinen maa kuului valkoisille maanviljelij÷ille. Muodostui v. 1923 siirtomaaksi (valkoisille), jolla oli sisΣinen itsehallinto. Muodosti yhdessΣ Zambian ja Malawin kanssa Keski-Afrikan federaation, johon EtelΣ-Rhodesian valkoisilla oli suurin vaikutus. Maa irrottautui Ian Smith┤in johdolla v. 1965 Iso-Britannian siirtomaavallasta Rhodesiaksi. YK:n boikotti maata vastaan ja valkoisten hallintoa, aseellista taistelua vuodesta 1972 vapautusliike ZANU/ZABUn ja Rhodesian sotilaiden vΣlillΣ. Noin v. 1980 saatiin konfliktiin rauhallinen ratkaisu, jota kutsuttiin "sisΣpiirien ratkaisuksi" toi hallitukseen afrikkalaisen johdon. Riippumaton v. 1980, jolloin maa vaihtoi nimensΣ nykymuotoon. Turvaa valkoisten vΣhemmist÷jen aseman. Robert Mugaben ollessa pΣΣministerinΣ saatiin sovittelupolitiikkaa valkoisten kanssa. Nykyisin maa on yksi Afrikan kehittyneimmistΣ valtioista, jolla on monipuolinen ja laaja infrastruktuuri. MaanviljelyssΣ on kuitenkin jatkuvasti suuria maan jaosta aiheutuvia vinoutumia, ja jatkuva kuivuus haittaa. Maa on Kansainyhteis÷n jΣsen.
